Historia
Vantaan yhdistyksen ja kansallisen liittomme syntyyn johtaneet vaiheet
Suomen liike- ja virkanaisten liiton syntyyn on vaikuttanut vahvasti amerikkalainen Tri Lena Madesin Phillips, joka ensimmäisellä käynnillään Suomeen herätti naisten keskuudessa sellaista kiinnostusta yhteisiin asioihin ja tasa-arvokysymyksiin, että niiden ajatusten pohjalta aikaa myöten kevättalvella 1931 perustettiin Suomen Liike- ja Virkanaisten Liitto. Niinpä Dr. Lena Madesin Phillipsiä voidaankin pitää suomalaisen liike- ja virkanaisten järjestön perustajana. Hänen nimensä mainitaankin aivan ensimmäisenä Suomen Liike- ja Virkanaisten Liiton perustamisvuoden vuosikertomuksessa.
Järjestön perustava kokous pidettiin huhtikuun 17. päivänä 1931 hotelli Kämpissä. Järjestön viralliseksi nimeksi päätettiin vahvistaa Liike- ja Virkanaisten Liitto r.y. – Tjänste och Affärskvinnors Förbund r.f. Liiton puheenjohtajaksi valittiin fil.maisteri Anni Voipio.
Kevään 1946 kuluessa ryhdyttiin tarmokkaisiin toimenpiteisiin kansallisliiton luomiseksi. Liiton asettama erikoisvaliokunta laati ehdotukset keskusjärjestön säännöiksi, jotka samalla toimivat jäsenyhdistysten mallisääntöinä. Liiton vuosikokouksessa 13.3.1946 asia käsiteltiin ja säännöt hyväksyttiin liiton 15-vuotispäivänä 17.4.1946.
Tähän kokoukseen olivat Helsingin Liike- ja Virkanaisten yhdistyksen lisäksi lähettäneet edustajansa myös Lahden Liikenaiset, Lappeenrannan Liike- ja Virkanaisten Yhdistys ja Jyväskylän Liike- ja Virkanaisten Yhdistys. Kokous valitsi Kansallisliiton puheenjohtajaksi fil.maisteri Anni Voipio-Juvaksen.
Vuonna 1946 perustettiin vielä neljä uutta jäsenyhdistystä, nimittäin Vaasan, Kouvolan, Tampereen ja Porin Liike- ja Virkanaisten Yhdistykset. Tämän jälkeen paikallisyhdistyksiä perustettiin useille paikkakunnille ja vuosien kuluessa jotkut yhdistykset ovat jo lopettaneet toimintansa tai yhdistäneet voimansa tutun sisaryhdistyksen kanssa.
Vantaan liike- ja virkanaiset ry perustettiin syyskuun lopulla v. 1978. Silloin Vantaa oli jo ollut kaupunkina lähes vuosikymmenen ja vähitellen ajatus oman paikallisyhdistyksen perustamisesta oli kypsynyt lopullisen päätöksen asteelle. Siitä alkoi oma toimintamme, joka on jatkunut kohta 40 vuotta.
Järjestön perustava kokous pidettiin huhtikuun 17. päivänä 1931 hotelli Kämpissä. Järjestön viralliseksi nimeksi päätettiin vahvistaa Liike- ja Virkanaisten Liitto r.y. – Tjänste och Affärskvinnors Förbund r.f. Liiton puheenjohtajaksi valittiin fil.maisteri Anni Voipio.
Kevään 1946 kuluessa ryhdyttiin tarmokkaisiin toimenpiteisiin kansallisliiton luomiseksi. Liiton asettama erikoisvaliokunta laati ehdotukset keskusjärjestön säännöiksi, jotka samalla toimivat jäsenyhdistysten mallisääntöinä. Liiton vuosikokouksessa 13.3.1946 asia käsiteltiin ja säännöt hyväksyttiin liiton 15-vuotispäivänä 17.4.1946.
Tähän kokoukseen olivat Helsingin Liike- ja Virkanaisten yhdistyksen lisäksi lähettäneet edustajansa myös Lahden Liikenaiset, Lappeenrannan Liike- ja Virkanaisten Yhdistys ja Jyväskylän Liike- ja Virkanaisten Yhdistys. Kokous valitsi Kansallisliiton puheenjohtajaksi fil.maisteri Anni Voipio-Juvaksen.
Vuonna 1946 perustettiin vielä neljä uutta jäsenyhdistystä, nimittäin Vaasan, Kouvolan, Tampereen ja Porin Liike- ja Virkanaisten Yhdistykset. Tämän jälkeen paikallisyhdistyksiä perustettiin useille paikkakunnille ja vuosien kuluessa jotkut yhdistykset ovat jo lopettaneet toimintansa tai yhdistäneet voimansa tutun sisaryhdistyksen kanssa.
Vantaan liike- ja virkanaiset ry perustettiin syyskuun lopulla v. 1978. Silloin Vantaa oli jo ollut kaupunkina lähes vuosikymmenen ja vähitellen ajatus oman paikallisyhdistyksen perustamisesta oli kypsynyt lopullisen päätöksen asteelle. Siitä alkoi oma toimintamme, joka on jatkunut kohta 40 vuotta.
Liiton tunnus naisenpää
Taiteilija Antti Salmenlinnan suunnittelema jäsenmerkki otettiin käyttöön 1937. Taiteilija oli suunnitellut sen jo vuonna 1933 osallistuessaan kansainvälisen liiton jäsenmerkkikilpailuun. Työllään Antti Salmenlinna voitti ensimmäisen palkinnon, mutta kansainvälinen liitto ei kuitenkaan toteuttanut merkkiä. Niinpä Suomen liike- ja virkanaiset ottivat sen omaksi jäsenmerkikseen. Merkistä tuli vuonna 1946 Suomen liiton yhteinen ja sen tuttu kuvio esiintyy tunnuksena monissa eri yhteyksissä.
